opittuja asioita osa 2

Mihin me kirjastossa voimme käyttää web 2.0 -työkaluja? Tätä on pohdittu puoleen jos toiseen. Olen ottanut kantaa erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin aikaisemmissa postauksissani aina kyseisen työkalun/ sovelluksen kohdalla ja olen ne tagittanyt asianmukaisesti. VINKKI: siten esim. wikiin liittyvät postaukseni löytyvät helposti syöttämällä "hae blogista"-laatikkoon hakusanaksi wiki .
Mutta kerrataan vielä:
Del.icio.us : on erittäin hyödyllinen itselle esimerkiksi ammattillisen kehittymisen kannálta. Kollegiaalinen vinkkien jako on hyödyllistä. Tietojen ja tietämyksen jakaminen muutoinkin hyödyttää kaikkia ja on lisäksi hauskaa. Kirjastossa se voisi olla aiheenmukaisten vinkkien yhteisesti keräämiseen hyvä työkalu, mutta vaatii ylläpitäjän ja tietokantojen aktiivista siivousta aika ajoin.
Syötteet ja syötelukijat: kuten edellä.
Meset ja muut pikaviestimet: Itselle, omassa privattikäytössä, kirjastossa pikapalavereissa tai teematapaamisissa nopea apu. Helsingissä on kuulema myös asiakkaille on-line -neuvontapalvelu - olisiko se mesenä toteutettava?
SlideShare, Flickr,Podcastit : SlideShare on erinomainen oman työn työkalu. Kokousmuistiot voi kuljettaa mukavasti mukana ja jakaa muille. Kollegiaalinen hyöty oikein käytettynä hedelmällinen. Kuva- ja tallennepalveluissa tärkeää on tuntea tekijänoikeudet. Se rajoittaa mm. kirjastojen mahdollisuuksia hyödyntää ao. palveluja.
Wiki : Wiki jää luultavasti tärkeimmäksi työkaluksi. Se on työkaluna järkevä, tietoa järjestävä, jakava, tuottava ja osallistava väline. Työympäristössä nyt äkkiä miettien hyödyllinen wikisovelluksena olisi
- työkokoukset
- työpaikan intra
- projektinhallinta
- työnsuunnittelu
- kirjastokimppojen yhteydenpito

Asiakasympäristönä kokeilemisen arvoisia erilaiset lukupiirit, tiedonhallintataitojen opetusympäristö, aihepiirien mukaiset kirjavinkkisivustot jne. Opetusympäristöissä pitäisi olla kirjautuminen ja ylläpito.

Se, kannattaako kirjaston olla mukana FaceBookin kaltaisissa yhteisöissä on miettimisen arvoista. Hyödyt ja haitat, osallistumiseen kuluva aika, näkyvyys ja imago - joukko kysymyksiä, joita kannattaa miettiä. Mukana oleminen sosiaalisessa mediassa vain mukana olemisen vuoksi ei ole järkevää.

Minusta kaikki kirjaston toiminta pitäisi miettiä palvelun näkökulmasta ja asiakaslähtöisesti. Palvelun tulee antaa jokin lisähyöty asiakkaille. Siksi työkalun tulee olla palvelua laajentava, sisältöjä syventävä tai palvelun käytettävyyttä parantava ominaisuus. Työntekijän näkökulmasta ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen tai työn helpottaminen ovat niitä kriteereitä , joista käsin voi arvioida uuden työkalun käyttöönottamista.