jäät lähtevät

Voi ei, lähdin töistäkin ajoissa että ehtisin vappumeseen. Sitten menimme rantasaunaa lämmittämään ja olimme niin haltioissamme jäälauttojen etenemistä seuratessa että yhtäkkiä huomasin että meseaika meni. Voi olla että huomenna jäät lähtevät Siuruanjoesta. Parina viime vappuna niin on käynyt juuri vappuna. Vielä on kuitenkin lunta maassa, aion aamulla tehdä viimeisen hiihtolenkin tälle keväälle ja siten siirtyä kuivalle maalle.
Linnut pitävät konserttia, kello käy yhtätoista, valoisaa kuin kesällä. Mahtava vappuaatto!

olenko virtuaalitodellisuutta?

Nyt kurssiblogiin ilmestyi kurssilaisten blogilista. Kiitos siitä. Mutta enhän minä sieltä itseäni löytänyt. Olin siis hukassa. Tai ehkä suorastaan pelkkä virtuaaliminä. Luulen että se johtui siitä että kun alunperin ilmoitin osoitteeni niin se meni juuri sen sivun kommenttiin mihin ei pitänyt.
Korjasin asian.

Vähän oli samanlainen olo kuin kerran kun kaikki koulu- ja työtodistukseni olivat hukassa, niin tuntui kuin minua ei olisi ollut olemassa. Tässä alkutalvesta kävi samoin kun olin unohtanut Kirjastokalenterini johonkin. Se sitten löytyi parin viikon päästä toisen viraston arkistosta. Palkitsin sen löytäjän suklaarasialla.

Nyt tekisi niin mieli kokeilla seuraavia juttuja, muokata sivun ulkoasua jne. mutta työt kutsuvat - on palattava reaalimaailmaan.

Mesetystä

Kiitos vain kaikille mesettäjille tänään. Oli oikein mukava sessio. Opin paljon uutta.
Mielenkiintoista oli myös se kokeilu siellä ulkolaisella chattikanavalla. Oli kätsyä saada samalla tosiaikaisesti ohjeita. Te kaikki tunnuitte heti tutummilta!

Hyviä ideoita oli mm. se, että meseä voisi käyttää esim työpaikkapalavereissa. Miksei - voisihan sitä kokeilla. Eikö mesen idea alunperin ollutkin lähtöisin työpaikkojen kommunikointitarpeista.

Samalla herätti ajatuksia myös se että meidän tulisi kirjastossa hyvin hallita kaikki nämä jutut jotta sitten osaisimme opastaa asiakkaita. Hyvä idea myös tosiaikaiseen tiedonhakuun asiakkaan kanssa chatissa neuvottelemalla - onko se tosissaan helmetissä käytössä - kokemuksista olisi kiva kuulla.

Muuten päivä on mennyt mukavasti. Aamulla hanget kestivät vieläkin. Saa nähdä miten on huomenaamulla.

Löytämisen iloa

Niin, aamuinen hankihiihto virkisti sen verran, että energiaa (?) on riittänyt iltaan asti. Vihkiydyin siis rss - lukuohjelmiin, kirjoittauduin netvibesiin ja tilasin kurssiblogin, tehtävät ja blogilistan syötteet. Lisäksi vaihdoin säätiedot omalle korkeudelleni. Tähän saakka helpoin tehtävä.
Lueskelin ilokseni myös muiden blogeja, löysin Kansalliskirjastotyöläisten blogin Katjan listalta ja seivasin sen itselleni.
Haeskelin myös kirjallisuusaiheisia blogeja ja keksin tuttujen kirjavinkkareiden kirjavinkkariblogin http://vinkkarit.vuodatus.net/ käykääpä visiitillä :D) Senkin liitin omaan herkkutarjottimeeni.

Kurkin myös mese-kalenteria ja huomasin, että täytyy muuttaa omia aikatauluja tai etsiä uusia langattomien verkkojen alueita mikäli aion osua rupatteluaikaan paikalle.

Oman sivun ulkoasun muokkaaminen ei vielä ole auennut. Huomaan myös, että kannettavallani en näe kaikkia samoja osioita kuin pöytäkoneella. Taidot eivät riitä vielä kannettavan asetusten muokkaamiseen.

Tänään on kuitenkin ollut mukava päivä. Pääsiäisenä maljakkoon unohtamani koivunoksat olivat hiirenkorvalla. Vein ne anopille, joista hän ilahtui.

delicious morning

Lauantain aamupäivä on mennyt tagiherkkua maistellessa. Jotensakin onnistuin rekisteröitymään ja seivaamaan itselle kaksi tagia. Ilahduttavan selkokielinen oli videopätkä Social Bookmarking in Plain English. Ottakaammen opiksi.
Ilmoitin myös oman blogiraamini blogilistalle - pikkuisen hävettää etten ole pidemmälle sivulle ehtinyt tuottaa sisältöä. Pari iltaa sitten yritin kovasti muokata sivua siinä onnistumatta - jätin suosiolla myöhemmäksi. Ehkä asia hautuu mielessäni ihan itsekseen. Siis ehkä.

Lueksin muiden blogeja. Verrattain vähän nitä löysin.

Aamulla upea auringonpaiste. Hiihtelin viimeisillä hangilla. Mahtava lauantaiaamu.

Kyllä se kesti!





Ohjeissa luvattiin, että ihan alle viidessä minuutissa on blogi luotu - niin suhteellista - ei nyt ihan viittäkymmentä minuuttia, mutta yli viisitoista kuitenkin, ennen kuin tähän asti on päästy. Huh ja huoh. Mikä se olikaan se seuraava askel - että kommentti itselle. Kokeillaanpa sitä.