wikiiiiii

Wikipedia on mielenkiintoisimpia yhteisesti tuotettuja sovelluksia tiedon tuottamiseksi, järjestämiseksi ja jakamiseksi. Tutustuin wikipediaan nyt uusin silmin ja erilaisesta näkökulmasta kuin arkikäytössä. Selasin ohje- ja esittelysivut melko perusteellisesti ja se kannatti. En ole oikeastaan tullut ajatelleeksi systeemin itsesäätelymekanismia - siis sitä, että tieto muokkautuu uuden ja vielä uudemman editoinnin jälkeen annetun kritiikin tai arvioinnin perusteella. Wikipedian sisällön tuottamisen ohjeet, mitä wiki on tai ei ole, oliva eettisesti kunnianhimoisia. Kirjoittajat valvovat toisiaan ja uusien artikkeleiden kirjoittajia kuulutetaan.

Tutustuin ohjesivujen linkkien kautta eri kielisille ohjesivuille. Japaninkielisen wikin "kahvihuone" oli suoraan suomennettuna kyläkaivo - hauska kulttuurit ylittävä vertaus: kylän kaivollehan sitä on useissa kulttuureissa kokoonnuttu setvimään päivänpolttavia asioita.

Japaninkielisellä etusivulla oli myös linkki japaninkieltä taitamattomille . Siellä keskustelussa oli mm. saksalaiselta käyttäjältä tullut toivomus tiettyä säveltäjää koskevan sivun julkaisemisesta japaniksi. Perusteena, että monet japanilaiset varmasti arvostaisivat tuota tietoa kun kyseisestä säveltäjästä ei japaniksi kuulu löytyvän mitään tietoa. Tämä esimerkki osoitti selkeästi miten yhteistyö voi toimia yli kieli- ja kulttuurirajojen. Joku toinen taas kaipasi ohjeita ongelmaansa ettei saanut japaninkielisiä fontteja näkösälle.

Suomalaisen Wikin Projektit - osiosta löysin mm. budo-lajeihin liittyvän wiki-työryhmän ja sitä kautta itä-aasialaisten artikkeleiden kirjoitusasua koskevat ohjeet. Täällä harmitti yhtenäisen termistön puute. Puhutaan latinisaatiosta, mikä särähtää korvaan kun on tottunut puhumaan romanisaatiosta. Muutoin ohje-osio on tarpeellinen sillä esimerkiksi Budo-artikkeleissa häiritsi erityisesti juuri kirjava ja puutteellinen kirjoitusasu.

Mutta esimerkkikopioksi valitsin silti artikkelin Suuret nälkävuodet Tähän törmäsin kun tarkistin erästä toista artikkelia varten nälkävuosien vuosilukua. Aihe on varsin ajankohtainen: Pakkanen pani perunanvarret ja niitä surressa tulin ajatelleeksi, että juuri tällaista se on ollut. Minä kasvatan pottujani ihan huvikseni ja tarpeen vaatiessa ostan kaupasta. Suurin osa meistä hyvinvointivaltioiden kansalaisista syömme pottumme itsestään selvyytenä. Mutta entä jos ensi vuoden ravinto olisikin ollut juuri näistä perunanvarsista kiinni. Nälkävuosiin ei Suomessa tuolloin ollut varauduttu, vasta sen opettamana Suomen maatalous alkoi kehittyä. Aamun uutisissa 2008 kritisoitiin Suomen huoltovarmuutta. Sanopa se - emme voi tuudittautua itsestäänselvyyksiin.