Pitääkö blogikeskustelun olla vain asiallista? Muutaman kerran on kuulunut kommentteja asiallisuuden puolesta blogikirjoituksissa. Eiköhän nämä kirjoitukset tällä kurssilla ole olleet enimmäkseen juuri sitä. Persoonallisuus sallittakoon. On mukava lukea erilaisia kirjoituksia.
Jos ajattelen vaikka ihan käytännön kirjastotyötä niin sitähän me teemme myös parhaiten persoonamme kautta. Tiedon jakaminen on parhaimmillaan löytämistilanteiden luomista. Jos vastaamme asiakkaalle vain juuri siihen mitä hän kysyy ( niinkin täytyy tietysti usein tehdä ja se silloin riittäköön) hän saa vain sen mitä pyysi. Löytämisen ilo tulee sitä kautta, että löytää jotain mitä ei tiennyt tarvitsevansa, uuden polun. Siinä on usein olennaista persoonan osuus. Hiljainen tieto ei pääse esiin ilman että avaa persoonansa rajoja.
Aikaisemmassa merkinnässäni kirjoitin ketjuuntumisesta irkissä - se on kiehtovaa. Mitä uusia polkuja löytyykään. Sen voi tehdä myös tietoisesti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
En ole itse huomannut vaatimuksia keskustelun pitämisestä "asiallisempana"... minusta kurssichateissa on pysytty ihan hyvin ainakin löyhästi asiassa kiinni, ja jos kerran on k e s k u s t e l u a, niin sitä on mukavampi seurata kun edes pieni pala persoonallisuudesta välittyy. Tai kuten työssä monet meistä pyrkivät antamaan asiakkaalle enemmän -vinkkaamaan vielä vähän lisää, johdattamaan aiheessa eteenpäin. Serendipity on parasta kirjastossa, ehkä myös blogeissa/chateissa.
Asiakaspalvelussa on ihanaa juuri vuorovaikutus ja se että onnistuu joskus antamaan enemmän kuin asiakas osaa pyytää. Asiakkaita oppii lukemaan ja arvaamaan, mitä tässä nyt oikeastaan ehkä haetaan. Itsekin olen monesti saanut asiakkailta hyviä vinkkejä monista eri aiheista.
Lähetä kommentti